Kaikki alkoi mustasta velourista.

10 Hei

Äiti käy vähän kangaskaupoilla.

Halusin vauvalle mustat velourhousut, tietynlaiset, eikä sellasia löytynyt kaupasta, malli oli huono tai oikea koko loppunut.

Päätin sitten tehdä itse.

Käytiin ensin Triteksissä, luottopaikka.

DSCN3552

Ei köytynyt mustaa velouria, mutta löytyi raitatrikoota.

Itselleni löysin myös trikoonpalasen, mutta siitä kuvaa myöhemmin, kenties jo valmiina tuotoksena.

Sitten suuntasimme Eurokankaaseen.

DSCN3549

Velouria löytyi, mutta ihan toisenlaista kuin mitä lähdettiin hakemaan.

Sitten alkoi nettisivujen selailu.

Oi, mitä ihania kankaita joka paikassa!

Aloin sitten perustella toiselle puolikkaalle, miten ihan tosi hyvä idea olisi juuri nyt tilata kankaita, että saisi sitten tehtyä kaikkea ihanaakin.

Kestovaippamateriaaleistakin oli sitten loppujen lopuksi hyvät alennukset.

DSCN3548

Nämä myllymuksuilta.

Vauvaa odottava kangasvarastoni on niin vaaleanpunaista ja hempeää täynnä, että nyt kaipasin VÄREJÄ.

Tilasin sieltä myös muutamia eriväriä PUL-kankaita, coolmaxia, bambuhamppucollegea ja hahtuvalankaa, mutta niistä lisää myöhemmin.

DSCN3544

Nämä royal-tuotteelta. Mustaa velouriakin!

Jotenkin siinä sitten kävi niin, että tilasin kankaita hyvän pinon, hieman kuitua, uuden nepparikoneen ja muovineppareita ja vähän hahtuvaakin vaippahousuihin.

Ja nyt olen sitten muka 2kk ostolakossa.

En tiedä miten tässä kävi näin!

Tässähän täytyy melkein sitten pitää parin kuukauden projektikausikin, silläpä nyt koitan aktivoitua bloginikin suhteen.

Jotta valmistuisikin jotain.

Mainokset

Päivä jona opin kehräämään.

18 Kes

Hei. Täällä ollaan. Vieläkin!

Kesäyön Hulluus-haaste, josta lisää myöhemmin, on pitänyt minut kiireisenä. Samaten, josta myös lisää myöhemmin, pikkuneitini, joka kasvaa ja kehittyy kasvavalla vauhdilla, niin ettei ensikertalainen äiti meinaa aina edes mukana pysyä.

Tämän bloggauksen aihe lähtee yksinkertaisesta kysymyksestä.

Miksi kannattaa lähteä iltamyöhään hakemaan laastaripakkausta lähikaupasta ja viedä se koiralenkin ohessa kaverille?

Siksi, että se ihanainen ihminen vastineeksi saattaa joku päivä opettaa sinut kehräämään villaa.

DSCN3361

Niin kävi minulle ja se oli menoa.

Taas.

Niin kuin tässä nyt lisää hullaannuksia kaivattaisiin.

Vaan on se ihanaa, katsoa kuinka värit leikitellen nitoutuvat toisiinsa ja kuinka hauraasta, kovasta kuidusta syntyy pehmoista, napakkaa lankaa.

DSCN3365

Käsitöissä on se hienous, ja vaara, että koko ajan haluaa päästä työnsä alkulähteelle.

Ei riitä, että ostaa puikot ja lankaa ja pistää tikuttaen.

Mitä tämä lanka on?

Mistä tämä lanka on?

Miten tämä lanka on tehty?

Sitten, aina, seuraa toisenlainen kysymys.

Voinko minä tehdä itse?

DSCN3355

Kehrääminen on kyllä hauskinta ja rentouttavinta puuhaa, mitä olen hetkeen oppinut.

Ja se tunne, kun lanka on valmista ja sen saa puikoille, ja siitä tulee ihan oikeasti jotain.

Tästä ensimmäisestä koskaan kehräämästäni langasta tulee huivi, ihan simppeli aina-oikein-kolmiohuivi.

Ylemmissä kuvissa oleva värttinä on lainassa edellä mainitulta kaveriltani, ja tietenkin halusin omankin.

Khöm. Omiakin.

Selailin nettiä, kyselin suosituksia, selasin Etsyä.

Viimein IST Crafts vei voiton, ja tilasin itselleni muutaman värttinän.

DSCN3341

Yllä Russian spindle. Brazilian Kingwood. Messinkikärki.

DSCN3342

Vasemmalla isompi drop spindle, Cocobolo, halkaisija 60mm. Oikealla Santos Rosewood, halkaisija 70mm.

DSCN3346

Värttinöiden painot 24g ja 33g.

DSCN3372

Tilasin myös Etsyn kautta kuituja kehrättäväksi. Tämä lilasävyinen on kuriton kuvattava, silloin kuin se ei yritä olla liian harmaa, se yrittää olla liian pinkki.

Yllä olevassa kuvassa ehkä värit lähimmät todellisuutta.

DSCN3373

Toinen kuitu taas on uskomattoman ihastuttavaa, höttöistä ja pehmoista BFL/Merino/Silkkiä.

DSCN3375

DSCN3377

Pitihän sitä tietenkin myös tilata Tuulia Salmelan juuri julkaistu Kehruukirjakin, kun se niin sopivaan aikaan ilmestyi.

Kesäviltti.

16 touko

Jotta ei nyt ihan täysin käsityöt unohtuisi tästä blogista, vaikka tekeminen onkin aika lailla hyllyllä juuri nyt, kun en ole vieläkään saanut raivattua tuota kaaosta työpöytäni ympäriltä. Jossain vaiheessa on edessä kunnon urakka, kun projekteja alkaa kertyä ihan oikeasti kymmeniä mieleeni.

DSCN3058

Kesähuivini sentään edistyy, no, edes jotenkin. Silti tuntuu, että kerroksia on vielä ainakin satamiljoonaa ennen kuin se on valmis. Siitä tulee kyllä kaunis, ja lankakin on ihanan vilpoinen ja väriltäänkin viileä Riveting, kierrätetyistä farkuista tehty.

Kirjava kasa Miami-lankaa on yksi harvoista langoista, joista Novitalta suorastaan rakastan. Värit ovat ihanat ja tekokuiduista huolimatta lanka ei ole hiostavan tunkkainen, vaan raikas kuten värinsäkin. Todellinen hitti Novitalta, pakko sanoa. Näistä keristä onkin tarkoitus neuloa tai virkata Iinalle uusi viltti kesäksi, mummonneliöviltti kun on vuorensa kera aivan liian kuuma jo tovin ollut. Ehkä teen viltin tällä kertaa hexagoneista, asia on vielä harkinnassa.

Mitään en kuitenkaan aloita, ennen kuin tuo samperin huivi on valmis. Ihan varmana en aloita. En, en, en.

Nuo kaksi kirjaa olen myös käsitöihin liittyen ostanut tässä ihan viime aikoina. Pitsikirja oli läheisessä kirjakaupassa poistolaatikossa hintaan 6,90e ja Virkkauksen Ilo oli löytö Kuopion kirpputorilta hintaan 6e.

Voisinkin rykäistä tuon huivin piakkoin valmiiksi, että pääsisi pian bloggaamaan uudesta viltistäkin. Niin, ja siivota se työpöytä!

Postausralli.

15 touko

Otsikko viittaa siihen, että jaksoin kerrankin postata useammissa pätkissä kuin että olisin taas lätkäissyt yhden ison megapostauksen ilmoille. Eihän se mitään muuta, mutta omaan mieleeni simppelimpi parempi tässä tapauksessa.

Jotain reissulta tarttui mukaan Iipullekin, kaikki kirpputorilöytöjä.

DSCN3056

Raitaa ja korallia, kumpikin kovasti mieleeni. Toivottavasti Iipunkin, sitten aikanaan.

DSCN3053

Söpöyksiä pikkurahalla. Aika kivat nuo Lindexin unihaalarin käännettävät jalkaterät, ei ole tuollaista mallia tullut ennen vastaan.

Tähän väliin muuten aivan pakko lisätä pieni nootti, tekisi mieli oikein capsein kirjottaa, mutta hillitsen, ehkä tämä kirjoitus huomataan jotenkin muutoinkin. Mutta hyvät ihmiset, älkää pistelkö niitä nuppineuloja ja hakaneuloja sun muita siihen myymänne vaatteen kankaaseen, vaan vaikka kokolappuun tai pesulappuun, kyllä se hintalappu osataan etsiä vähän piilostakin. Sisävaatteissa se nyt on vain pientä riskipeliä, että sattuuko tulemaan reikä vai ei, mutta omalla kohdallani on muutama ulkovaate jäänyt ostamatta kun vedenpitävässä haalarissa tai takissa on hintalappu isketty suoraan läpi kankaan: siihenhän jää selvä reikä ja sinne meni vedenpitävyys.

Sanon tämän nyt, koska minua harmittaa suunnattomasti, että en huomannut, että tuon keltaisen omenapaidan hintalappu oli NIITATTU kiinni vaatteeseen. Siis niitattu, ihan oikeasti, miksi? Vieläpä ihan tuohon etumukseen ja tämän kun kotona huomasin vasta, niin oli vähän turha enää muuta kuin harmitella itsekseen. Kaksi komeaa reikäähän siihen jäi kun trikoon langat olivat menneet katki. Täytyy toivoa, että saisin jotenkin parsittua nuo reiät. Rumat jäljethän niistä jää, muttei ainakaan pahemmaksi purkaantuisi ja menisi ainakin kotipaitana sitten.

Eikä se ole tosiaan se raha, mikä harmittaa, vaan ihan tuo keltaisen ihanan paidan menetys. Minua harmitti aivan suunnattomasti 50snt arvoisten rukkasten menetys, kun saumat antoivat periksi. Pikkuraha, mutta arvokas tuote kuitenkin jos olisi ollut ehjä. Ei sillä ole väliä onko kyseessä 2e, 20e vai 200e tuote, menetys harmittaa kuitenkin.

DSCN3051

Lisää takkeja, ne eivät varmaan lopu koskaan tästä taloudesta. Säilytystilat ehkä ensimmäisenä 😉

Isompaa kokoa taas, ensimmäinen on ihana h&m:n takki ja toinen on itselleni uusi Me Too ulkotakki. Oli muuten ihan heittämällä kallein kirpputoriostokseni ikinä, nimittäin hurjat 25 euroa. Takin ovh kuitenkin on suunnilleen 60e ja tuokin tainnut jäädä käyttämättä kun ei löytynyt pienintäkään merkkiä käytöstä mistään, ei pesunukkaa vuoresta, ei hankaumaa hihansuista. Piti tosiaan ihan googlata tuo takki, olihan 25e kirpputorihinnaksi kuitenkin aika kallis, joten halusin tietää mistä maksoin. Kyseisellä merkillä oli uskomattoman hurmaavia sisävaatteitakin, joten ehkä tämä ei ole viimeinen kerta kun se näkyy blogissani 🙂

Nyt menen nukkumaan, riittäkööt hetkeksi tämä postausrumba. Eli huomiseen 😉

Jotain aikuisillekin.

15 touko

Yksi asia, mikä Kuopiossa myös ilahdutti suuresti, olivat kirpputorit. Kahdella käytiin, keskustassa, nimiä en tietenkään muista.

Paikalliset varmaan tietävät mistä puhun, voisi vinkata jos joku lukijoista siellä päin asuu.

DSCN3047

Löysin itsellenikin kasan vaatteita, hieman syksyisiä tosin, myönnettäköön. Ylläolevat maksoivat yhteensä 6 euroa.

DSCN3073

Miehelle paita hintaan 3 euroa.

Napsin samaan syssyyn kuvia muistakin viime aikaisista kirppislöydöistä.

DSCN3064

Huppari miehelle. Oli sikakallis, 6e.

DSCN3071

Kevyt takki itselle, 9,50e.

DSCN3063

Huippulöytö, Protestin takki, pilareita 5k tuulelle, että vedelle.

Piti googlata hintakin. 160e tienoilla. Maksoin 10e.

Ei käytön jälkiä.

Win.

Ollaan myös miehen kanssa puhuttu, että jokin yhteinen harrastus olisi kiva. Ei olla kumpikaan vaan kummoisiakaan harrastajia.

Urheilu ei kumpaakaan kiinnostanut yhteisenä lajina, lenkkeily tulee arjessa itsestään, yhdessä ja erikseenkin.

Jotain mukavaa yhteista touhuamista silti kaipasimme ja mietimme pitkää listaa asioista, jotka kumpaakin miellyttävät ja kiinnostavat.

Ja löytyihän se sieltä.

Lautapelit!

DSCN3076

Siinä kasa siivittämään yhteistä harrastustamme, nurkissa lojuu muutama vanhempikin peli, mutta pitihän sitä nyt blogin henkeen kuuluen ottaa kuvaa uudemmista.

Heitä sikaa oli minun hinkuni, mutta mies ei ole vieläkään suostunut sitä pelaamaan kanssani.

Liian lapsellinen muka.

Pyh.

DSCN3075

Menneellä viikolla kävin raidaamassa Fidan kirjahyllyjä kanta-asiakkaiden -50% päivillä ja tuommoinen pino löytyi. Olisi varmasti löytynyt enemmänkin, mutta kun ei olisi jaksanut kantaa!

DSCN3086

Tänään löysin taas UFFin alepäiviltä ylläolevat laukut 1e/kappale.

Ne ovat tasan niin rumia, että ovat jo upeita.

Haalaripula.

15 touko

Kesä on tulossa ja sitä mukaa kesävaatteetkin. Yksi asia, mitä vielä kovasti kaipaan, on kesähaalari. Siis sisävaatteissa. Siis lyhythihaiset ja -lahkeiset trikoohaalarit.

Koko ajan niitä alkaa näkyä enemmän, mutta ei kovasti minun makuuni vielä ole löytynyt.

Yksi sentään jo löytyi kyllä.

DSCN3092

Polarn O. Pyretin ihanan pirteä ja samalla suloinen kissahaalari osui silmääni Jyväskylässä pysähtyessämme hetkeksi kiertelemään keskustan tuttuja ja kaivattuja katuja (jösses kun Forum oli muuttunut ihan muutamassa vuodessa salakavalasti!)

Po.p on merkki, joka tuntuu jakavan paljon mielipiteitä, mutta itse olen tässä 5kk aikana nyt alkanut kovasti tykätä useastakin heidän vaatteestaan. En toki kaikista kuoseista välitä sen enempää kuin mistään muistakaan, ja samalla tavalla muistakin nousee muita enemmän esiin jotain kivaa silloin tällöin. Enkä ole viitsinyt ostaa uutena muutenkaan kovin montaa vaatetta kuin vasta viime aikoina, kun vauvani alkaa pysyä samassa koossa pidempään kuin kuukauden. Omaan budjettiin onneksi vielä mahtuu silloin tällöin yksi parinkin kympin vaate, teen niin paljon alennus- ja kirppislöytöjä, että ne kompensoivat noita muutamia kalliimpiakin. Eikä tuokaan haalari maksanut kuin 22 euroa. Sanon kuin, koska se oikeasti on kuin. Saisihan sillä muualta ehkä 2 haalaria uutana. Kirpputorilta sillä tyhjentäisi puoli pöytää (niin kuin taannoin tein, esittelyä tulossa 😉 ). Mutta silti, ei se ollut kuin 22 euroa kun miettii kuinka moneen turhaakin turhempaan asiaan sitä voisi tuon saman 22 euroa pistää. Minä pistän lapseeni ja oikein mieluusti pistänkin.

Laatu on toinen asia, mihin tulee kiinnittää huomiota. Po.pin suhteen laatu saa myös täydet pisteet tällä vähäisellä kokemuksellani. Kangas tuntuu käytettynäkin ylellisen pehmoiselta, ei nukkaannu, veny eikä kulahda. Muutamat fb-kirppikseltä ostamani Po.pin vaatteet ovat olleet kuin uusina ostettuja. Ja saatan kuulostaa todella hemmotellulta tai tuhlailevalta, mutta otan tietoisesti sen riskin sanoessani, etteivät ne vaatteet nyt oikeasti niin kalliita ole.

 

Reissukuvia.

15 touko

Pitkästä aikaa oltiin reissussa niin, että kamerakin sattui mukaan.

Ei tosin autoa kauemmas jäänyt mieleen se kameran mukanaolo, taaskaan.

Menomatkan Iipu nukkui oikeastaan kokonaan, koska ajettiin aikavälillä 10-14 mikä on neidin päiväuniaikaa.

DSCN2977

DSCN2967

Sisällä otin vain pari hassua kuvaa Iipusta oikeastaan. Kaupungille en muistanut kameraa ottaa kertaakaan, harmi.

DSCN2959

Paluumatkalla Iipu olikin pirteä, ainakin osittain.

DSCN2989

DSCN2990

Iina on siitä ihana vauva, että hän on lähestulkoon aina hyväntuulinen ja aurinkoisen hymyilevä ja naurava vauva.

DSCN2991

Harmistus tulee vain kun siihen on selkeä syy ja onneksi ollaan suuremmilta vaivoilta säästytty.

DSCN2993

Oma pieni aurinkolapseni.

DSCN2997

DSCN2998

Lopulta se unikin taas vei.

DSCN2999

Ja sitten pääsinkin keskittymään siihen mistä eniten pidän; autosta satunnaisten kuvien räpsimiseen.

DSCN3004

DSCN3008

DSCN3010

DSCN3020

DSCN3030

Miten muuten taas se kamera tuli otettua esiin juuri Jyväskylän kohdilla?

Ehkä siksi, kun se on kiva kaupunki jossa olen asunut 4 vuotta. Se on vähän niin kuin tämä kotikaupunki, mutta pienempi, ja siinä on hyvät ja huonot puolensa.

Pari hyvää ystävää jäi Jyväskylään, onneksi ollaan vieläkin paljon yhteyksissä ja väleissä.

Takaisin en muuttaisi, mutta kaipaan kaupunkia silti joskus. Oli se hetken aikaa koti.

(Plus siellä on se yksi aivan ihana putiikki missä on kaikkea lapsille ja lapsellisille.)